torstai 19. marraskuuta 2015

Mikaela Strömberg: Sophie. (2015)

Alkuteos: Sophie.
Suomentaja: Helene Bützow (2015).
Kustantaja: Schildts & Söderströms.
Sivumäärä: 236.
Oma arvio: 4½/5.
Mistä minulle: lainasin kirjastosta.

Kansi: 
Mikaela Strömbergin Sophie. on elämäkertaromaani, joka ravistelee käsityksiä historiallisesta romaanista. Tapaan kiertää historiallisiksi määritellyt romaanit kaukaa, sillä sytyn harvoin raskassoutuiselle, kuvailevalle tai vatuloivalle kerronnalle. Ripeätempoinen ja ytimekäs kuvaus Sophie von Behsen elämänvaiheista onkin raikas poikkeus lajityypissään.

Kirjan päähenkilön esikuvana on todellinen historiallinen henkilö. Saksalaisen pastorin tytär Sophie von Behse syntyy 1828 Pietarissa. Sophien perhe viettää etuoikeutettua elämää Pietarin paraatipaikoilla. Pietarhovi on ihmeellinen ja lumoava. Sophien päivät hovineitina saavat loppua, kun erehdyksen seurauksena on edessä pakkoavioliitto. Sophien mies, hollantilainen kauppamies, vie nuorikkonsa länteen, Suomeen. Itäisellä Uudellamaalla Sophie joutuu asumaan keskelle metsää, saviseen ja kiviseen maahan.

Sophien elämänvaiheista muodostuu kehitystarina. Hovin houkutukset ja isän järjestämä avioliitto sekä hankalat ensimmäiset vuodet Suomessa kasvattavat Sophien luonnetta. Sophie ei jättäydy miehensä armoille tai lyhisty vastoinkäymisten alle, vaikka aviopuolisoiden kärhämät vievät aina käräjille saakka. Naiivista lapsivaimosta on tullut kova kuin graniittipaasi ja omapäinen kuin vanha itseriittoinen tamma. Hän pitää päänsä ja pistää vastaan.

Omalaatuisen teoksesta tekee sen kertoja. Jutusteleva, vihjaileva ja jopa ylimielinen kertoja varmasti ärsyttää joitakuita, mutta minuun tämä tyyli puri.

Kirja kertoo paitsi tarina yhdestä naisesta historian lehdillä, myös naisen aseman kehityksestä. Sophie on  nykynaisten edelläkävijä ja tekee nykyaikaisia ratkaisuja. Hän pystyy lopulta vaikuttamaan elämänsä suuntaan, käymään miestään vastaan ja itsenäistymään. Ammatinharjoittaminen ja avioero eivät olleet nykypäivän tavoin naisille itsestäänselvyyksiä.

Sophie. lähti kirjastosta mukaani työkaverin suosituksesta, ja nyt kiinnostuin myös kovasti kehuja saaneesta Strömbergin esikoisteoksesta Alati taivaat, joka oli ilmestymisvuonnaan Finlandia-ehdokkaana.

Sophien herättämistä ajatuksista ovat bloganneet esimerkiksi Ulla ja Tuijata.

11 kommenttia:

  1. Minulla tämä Sophie parhaillaan kesken, ja olen tykännyt kertojasta todella paljon. Raikas tyyli, kuten osuvasti totesit! Eräs kirjasyksyni parhaista yllätyksistä, sanoisin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut, että nämä erilaiset tai jollakin tapaa erikoiset kertojat vetoavat minuun. Esimerkiksi Kochin Naapuri jäi juuri kertojansa vuoksi hyvin mieleen.

      Poista
  2. Luin kesällä elämäkerran ja olin vaikeuksissa keksiessäni titteliä henkilölle. Vallasnainen, elämännaustiskelija, perijätär. Olin lukiessani hölmistynyt. Sophie ei ollut mitään noista. Sophiessa aisti elämän, jopa niin, että hän viitoitti sen meille muille helpommaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sophien kehitys ja muutos olivat melkoisia, ei tosiaankaan olisi helppo kuvata häntä yhdellä tittelillä. Tosipohjaiset elämäkertaromaanit ovat kiehtovia!

      Poista
  3. Ihmettelinkin, etten ole kuullut kirjailijasta. Alati taivaat -kirjan hän julkaisi eri sukunimellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan - hieman hämmentäviä nämä nimien muutokset :) Alati taivaat hän julkaisi nimellä Sundström.

      Poista
  4. Minä taas en tykännyt kertojan äänestä lainkaan. Etenkään siksi, että kertoja mielestäni aivan turhaan meni asioiden edelle, paljasti juonta ennen aikojaan.

    Sophien tarina sinänsä on todella kirjan väärtti ja kirja lukemisen arvoinen. Blogi tulossa parin päivän sisään.

    VastaaPoista
  5. Minä taas en tykännyt kertojan äänestä lainkaan. Etenkään siksi, että kertoja mielestäni aivan turhaan meni asioiden edelle, paljasti juonta ennen aikojaan.

    Sophien tarina sinänsä on todella kirjan väärtti ja kirja lukemisen arvoinen. Blogi tulossa parin päivän sisään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän hyvin, että kertojaratkaisu ei miellytä kaikkia. Minuakin joskus tuollainen asioiden edelle meneminen ärsyttää, mutta ihme kyllä ei tällä kertaa.

      Poista
  6. Ei sytyttänyt minuakaan, vaikka rakastan historian havinaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja tuntuu todella jakavan mielipiteitä!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...