tiistai 9. lokakuuta 2018

Turun Kirjamessuilla koettua

Viime viikonlopun vietin messutunnelmissa Turussa. Pääsin jälleen todistamaan messujen ihmeellistä vaikutusta aikaan: kolme päivää hujahti ohi hetkessä, mutta silti tuli nähtyä ja koettua niin paljon, että tuntuu kuin olisin ollut viikon reissussa. Siirtyminen messuhulinasta arkeen on tuntunut melkoiselta pudotukselta, mutta onneksi kirjakuplassa vietetyt päivät jäävät elämään muistoissa. Lukuvinkkejäkin tuli kerättyä hyvä määrä pimenevän talven varalle. Tässä katsauksessa palaan vielä lyhykäisesti viime viikonlopun tunnelmiin.

Messuskumppaa ja ostoksia.

Kirjat vetävät väkeä


Turun Kirjamessuilla vieraili edellisvuoden tapaan reilut 21 500 kävijää, joten tungosta paikoitellen riitti. Jotkin keskustelut vetivät paikalle massoittain väkeä: minäkin sain vain seisomapaikan auditorion ovensuusta esimerkiksi Hotakaisen haastattelun ja Minna Canth -keskustelun ajaksi. Molempiin tilaisuuksiin saavuin hyvissä ajoin, mutta silti ei ollut toivoakaan saada istumapaikkaa.

Minna Rytisalo, Jouko Jokinen, Elina Knihtilä ja Jenni Haukio.

Jenni Haukion vetämässä Minna Canth -keskustelussa ajatuksiaan olivat jakamassa Jouko Jokinen, Minna Rytisalo ja Elina Knihtilä. Tunnin ajan kestäneen tilaisuuden kuluessa väkeä lähti salista sen verran, että pääsin hivuttautumaan portaille. Salin toisella puolella porraspaikalla keskustelua seurasi myös presidenttimme Sauli Niinistö — ja kuvat kirjaa lukevasta, portailla istuvasta Niinistöstä levisivät somessa tunnisteella #OnlyInFinland. Niinistö kommentoi asiaa Twitterissä: "Se vaan on niin, että portailla oli hyvät tilat istua. Muut pääsevät helposti ohi ja itse vikkelään pois, jos sellainen tunne tulee. Nyt ei tullut."

Teemamaahan tutustumassa


Messujen teemamaana oli tänä vuonna Viro ja muina teemoina kestävä kehitys ja Itämeri. Niin paljon kuin meremme minua kiinnostaakin, niin huomasin olevani aina jossakin muualla, kun Itämerestä oli messuilla puhe. Viro-teemaan sen sijaan uppouduin huolella. Kuuntelin ainakin Valdur Mikitaa, Andrei Ivanovia, Paavo Matsinia, Kai Aareleidiä. Luin messujen aikaan Aareleidin romaania Korttitalo ja monien muidenkin virolaisten kirjailijoiden kirjoja otan luettavaksi, kunhan ehdin.

Valloittava Kai Aareleid ja Korttitalo.

Monia mielenkiintoisia keskusteluja ja virolaisia kirjailijoita jäi vielä näkemättä, mutta onneksi useita virolaisia kirjailijoita saapuu myös Helsingin messuille kuun lopulla. 

Jotain uutta, jotain vanhaa


Seksiä RÖH oli ehkä erottuvin ohjelmanimi koko messuohjelmassa, joten täytyihän sitä mennä kuuntelemaan! Lavalla Siri Kolu, Magdalena Hai ja Siiri Enoranta keskustelivat seksistä ja seksuaalisuudesta nuortenkirjallisuudesta. Keskustelua kuunnellessani iloitsin, miten mahtavaa nuortenkirjallisuutta nykyään Suomessa kirjoitetaankaan, ja samalla hämmästelin, miksi luen sitä niin vähän. Kuin tilauksesta olen törmännyt useisiin suosituksiin Magdalena Hain uutukaisesta Kolmas sisar, joten siihen on tutustuttava nuorten puolelta seuraavaksi.

Siri Kolu, Magdalena Hai ja Siiri Enoranta

Kauempaa saapuneista kirjailijavieraista kävin kuuntelemassa meksikolaissyntyistä Laia Jufresaa, jonka esikoisromaani Umami ilmestyi vastikään suomeksi. Kirja kertoo surusta, ja tarinassa liikutaan Meksikon ja Yhdysvaltojen rajalla. Jufresa kertoi, että kirjoitti kirjansa, koska halusi antaa tilaa ja äänen surulle, sillä yleensä niitä ei surulle Meksikossa anneta. Nykyisin Englannissa asuva kirjailija on kotoisin maasta, jossa väkivallasta on tullut arkipäiväistä. Murhatilastot ovat pysäyttäviä ja esimerkiksi joka 19. minuutti joku katoaa. 

Umamin suomentanut Laura Vesanto haastatteli kirjailijaa.

Useita pidempiaikaisia lempikirjailijoitanikin ehdin messuilla kuunnella. Anja Snellmanin Kaikkien toiveiden kylä on lukuromaani kahden naisen ystävyydestä ja Kreetasta, joka on ollut kirjailijan toinen kotimaa jo vuosikymmenien ajan. Antti Tuurin Aavan meren tuolla puolen taas kertoo suomalaisten maahanmuuttajien jälkeläisistä Ruotsin lähiössä.


Anja Snellman, Antti Tuuri ja Riikka Pulkkinen messuilla.

Riikka Pulkkisen uutuus Lasten planeetta on paitsi avioeroromaani, myös kertomus psykoosista ja sisarusten suhteista. Olen jo kuunnellut kirjan lähes kokonaan äänikirjana, mutta ostin kirjan painettuna messuilta, koska haluan palata monitahoiseen tarinaan vielä uudelleen. Ja olihan se hauska saada kirjailijan signeeraus!

Katse ensi vuoteen 


Turun Kirjamessut järjestetään jälleen ensi vuonna lokakuun alussa. Nyt messujen ohjelmajohtajaksi palaa opinto- ja äitiysvapailta Jenni Haukio, joka ei vielä tehnyt suuria paljastuksia ensi vuoden ohjelmasta tai teemoista. 

Haukio puhui messujen avajaisissa.

Ensi vuoden teemansa messuilla paljasti Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko, ja tuo teema on  "Rajaton meri – Itämeri ja muut muistavat vedet". Heti kun kuulin tästä, aloin miettiä, olisiko ensi kesänä vihdoin aika osallistua tähän tapahtumaan. Kirjallista ohjelmaa meri-teemalla saaristossa heinäkuussa – ajatus tuntuu kyllä houkuttelevalta.

Kiitos ja kumarrus


Loppuun vielä kiitokset messujen järjestäjille messulipuista ja bloggaajien huomioimisesta messuilla! Bloggaajille muun muassa järjestettiin lounas, joka oli kiva tilaisuus päästä tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin kollegoihin. 

Mainiota oli myös se, että kirjabloggaajille annettiin tänä vuonna tilaa ohjelmassa. Seurasin korvat höröllä bloggaajakeskustelua, jossa useat kirjabloggaajat keskustelivat kirjailija Pajtim Statovcin kanssa. Rakkaudesta kirjallisuuteen ja hyvien kirjavinkkien jakamisen ilosta, siksi tätä harrastusta useimmat jatkavat vuodesta toiseen. 

Ohjelmajohtaja Seppo Puttonen
kävi tervehtimässä bloggaajia bloggaajalounalla.

Kiitos myös bloggaajakollegoille seurasta, kirjavinkeistä ja ohjelmatärpeistä!

Seuraavaa messurupeamaa ei tarvitse kauaa odotella, sillä Helsingin kirjamessut alkavat jo reilun parin viikon kuluttua. 

2 kommenttia:

  1. Mikä ihmeen Umami? Ja miksen ole kuullut tällaisesta mitään? Jotenkin tuo aihe on nyt itselläni pinnalla, ehkä Jennifer Clementin myötä, joka tulee Helsingin kirjamessuille. Kiitos kun kerroit, varasin heti kirjastosta. Kiitos seurasta, ja yhdyn täysin sanoihisi kirjablogien hyvästä huomioimisesta messuilla. Suuri kiitos heille, Turun kirjamessut ovat kyllä mainio paikka kirjahulluihmisen olla. Samaa olen muuten miettinyt, Kilpi-viikolle pitäisi joskus osallistua. Olisiko se ensi vuosi, mietintään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että kiinnostuit Umamista! Minäkin sain sen vasta kirjastosta, täytyy yrittää ehtiä lukea se johonkin väliin. Tosiaan Jufresan kirja on aiheeltaan läheinen Clementin kirjoille, jotka todella iskivät tajuntaani Helsingin messuilla. Ehkä näemme Kilpi-viikoilla jonakin kesänä :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...